Raportti Kalottikonferenssista Venäjällä 30.6.-2.7.2017

Perinteinen kalottialueen kommunistien kokous pidettiin tänä vuonna Venäjällä. Tällä kertaa venäläiset olivat poikkeuksellisesti järjestäneet kokouksen varsinaisen kalottialueen ulkopuolelle. Ensimmäinen päivä oltiin Petroskoissa puolueen toimitiloissa ja kaksi seuraavaa Sortavalan Kirjavalahdessa.

Venäläiset järjestäjät olivat kutsuneet konferenssiin Murmanskin alueen kommunistien lisäksi nuorisoliittolaisia sekä edustajia Vologdasta. Paikalla oli tietenkin myös Karjalan tasavallan puolueen edustajia. Kokoukseen osallistui myös Venäjän federaation kommunistisen puolueen Keskuskomitean edustaja Tatjana Desjatova ja Donetskin kansantasavallan kommunistisen puolueen pääsihteeri Boris Litvinov.

Tanskan kommunistisesta puolueesta paikalla oli Hjørdis Nielsen, joka oli mukana jo vuoden 2015 Ivalon konferenssissa. Vaikka itse Tanska onkin etelässä, Tanskalle kuuluva Grönlanti ulottuu pitkälle napapiirin pohjoispuolelle.

Norjan ja Ruotsin puolueiden edustajat eivät nyt päässeet paikalle samaan aikaan olevien omien puolueiden tärkeiden tapahtumien vuoksi.

Suomesta oli mukana suuri valtuustokunta. SKP:n Lapin piiristä tilaisuuteen osallistui viisi toveria. Meidän mukana tuli Joensuusta matkaan myös SKP:n puheenjohtaja Juha-Pekka Väisänen. Lisäksi SKP:n Oulun piirin alueelta (Oulusta ja Kajaanista) oli viisi osallistujaa.

KÄSITELLYISTÄ AIHEISTA
Grönlanti

Hjørdis Nielsen esitti mielenkiintoisen katsauksen Grönlannissa olleiden 32 yhdysvaltalaisen sotilastukikohdan jälkeensä jättämistä ympäristöongelmista. Ilmastonmuutoksen aiheuttama jäätiköiden sulaminen saattaa vapauttaa nyt jäätyneenä olevia radioaktiivisia jätteitä ja muita saasteita. Radioaktiivisia jätteitä syntyi mm. yhdessä suurimmasta tukikohdassa olleesta ydinreaktorista, jota käytettiin mannerjään alle kaivetun yli kolmikilometrisen käytäväverkoston ja siellä olevien varasto-, asuin- ja työtilojen lämmittämiseen ja muuhun energian tuotantoon. Valtaosa tukikohdista on hylätty kylmän sodan päättymisen jälkeen. Jo 1950-luvulla perustettu Grönlannin luoteisrannikolla oleva Thule on kuitenkin edelleen käytössä.

Thulen lentotukikohtaa käyttävät mm. ydinpommeilla varustetut USA:n sotilaskoneet. Aikaisemmin Grönlannissa oli ydinaseita ilman Tanskan hallituksen tietoa tai lupaa. Nykyisin Grönlannin itsehallintoparlamentti on päättänyt yhden äänen enemmistöllä sallia ydinaseiden tuomisen Grönlannin Thuleen ja sieltä pois.

Ydinaseiden aiheuttamista ongelmista on esimerkkinä vuonna 1968 tapahtunut Thulesta ilmaan nousseen B-52 pommikoneen syttyminen tuleen ja putoaminen jään läpi mereen. Lastina oli neljä vetypommia, joista yhtä ei ole vieläkään löydetty.

NATO pohjoisessa

Naton lisääntyvästä aktiivisuudesta esitettiin esimerkkinä tämän vuoden touko- ja kesäkuun vaihteessa Suomen, Ruotsin ja Norjan Lapin ilmatilassa Naton johdolla pidetyt suuret Arctic Challenge (Arktinen haaste) ilmasotaharjoitukset, joihin osallistui 11 maata ja yli 100 sotakonetta.

Suomen esityksessä tuotiin esille kommunistien toiminta rauhanliikkeessä ja Lapissa järjestetyt mielenosoitukset ja muut tilaisuudet Nato-intoilua, asevarustelua ja sotaharjoituksia vastaan. Naton lisääntynyttä aktiivisuutta arktisella alueella käsitellään jäljempänä olevassa konferenssin julkilausumassa.

Pakolaiset

Yhtenä konferenssin teemana oli pakolaisten lisääntyvä määrä, joka on jonkin verran vaikuttanut myös kalottialueilla. Aiheeseen ei kovin syvällisesti paneuduttu; lähinnä todettiin, että pakolaisuus on USA:n imperialismin aiheuttama ongelma. Ongelma on ratkaistava lopettamalla USA:n puuttuminen milloin minkin maan sisäisiin asioihin.

Suomen alustuksessa tuotiin esille lisääntynyttä pakolaisuutta tekosyynä käyttävän fasismin ja rasismin lisääntyminen. Yhtenä esimerkkinä on Kemissä perustettu ”Soldiers of Odin” järjestö. Samassa esityksessä tuotiin kuitenkin esille kansalaisten vastarinta fasismia ja rasismia vastaan. Suurten ”Peli poikki” tyyppisten mielenosoituksen lisäksi vastustusta osoitetaan muillakin tavoilla. Kemissä ovat kaduilla toimineet Kemin Kyllikit ja Tampereella ja muillakin paikkakunnilla klovnit ovat tehneet rasisteja naurunalaisiksi.

Ukraina

Vaikka kysymys oli kalottikonferenssista, venäläiset järjestäjät olivat kutsuneet mukaan Ukrainan itäosaan perustetun Donetskin kansantasavallan kommunistisen puolueen edustajan. Boris Litvinov perusteli Donetskin alueen Ukrainasta irtautumista Ukrainan historialla 1600-luvulta lähtien sekä Ukrainan nykyhallinnon fasistisuudella ja venäläisvastaisuudella.

Donetskin kansantasavallan suhteet Venäjään ovat ongelmalliset. Kapitalistinen nyky-Venäjä kyllä vastustaa Ukrainassa esiintyvää fasismia, mutta suhtautuu epäilevästi Donetskin kansantasavaltaan. Kansantasavallan itsenäisyysjulistuksen yhteydessä hyväksyttyjen asiakirjojen mukaan uuden valtion tavoitteena on suuntautuminen sosialismiin. Venäjän politiikkaan suuresti vaikuttaville oligarkeille sosialismi on pahin mahdollinen vaihtoehto. Sosialistista tai edes sosialismiin suuntautuvaa valtiota ei haluta syntyvän Venäjän rajanaapuriksi.

Muita asioita

Konferenssista kuultiin Karjalan ja Vologdan alueen kommunistien toiminnasta ja myös nuorisoliittolaiset kertoivat toiminnastaan. Karjalan ja Pietarin nuorisoliittolaiset muun muassa vaikuttivat siihen, että kesäkuussa 2016 Pietarissa paljastettu Mannerheimin muistolaatta poistettiin jo saman vuoden lokakuussa.

Seuraava konferenssi
Norjan kommunistisen puolueen Tromssan ja Finnmarkin piirin toverit ovat alustavasti luvanneet järjestää vuoden 2018 kalottikonferenssin. Paikka ja aika eivät vielä ole tiedossa.

KANNANOTTO
Petroskoissa ja Sortavalassa 30.6. – 2.7.2017 pidetyn kommunistien kansainvälisen Kalottikonferenssin julkilausuma

Arktinen alue on muodostumassa geopoliittisen kilpailun kohteeksi. Sotilaallisen toiminnan lisäksi kilpaillaan taloudellisesta, teknisestä ja poliittisesta vaikutusvallasta. Valtiot ovat haluttomia tekemään kompromisseja kansallisten tavoitteittensa kustannuksella kansainvälissä järjestöissä. Naton lisääntynyt aktiivisuus arktisella alueella muuttaa turvallisuustilannetta ja muodostaa uusia haasteita. Nato pyrkii saamaan arktisen alueen omaan ja Natoa lähentyvien maiden vaikutuspiiriin.

Kylmän sodan päättymisen jälkeen arktinen alue on muodostunut Natolle tärkeäksi strategiseksi alueeksi, joka vaatii jatkuvaa huomiota ja uuden tyyppisiä ratkaisuja. Naton nykyinen toiminta perustuu vuonna 1999 hyväksyttyihin Naton strategisiin periaatteisiin. USA:n johtama Nato vaikuttaa merkittävästi sotilasliittoon kuuluvien maiden arktista aluetta koskevaan politiikkaan.

Naton tavoitteena on taata omat tavoitteensa eri tavoilla; sekä sotilaallisesti että mm. politiikan, talouden, ekologian ja tiedonvälityksen aloilla. Naton sotilaallinen toiminta arktisella alueella on lisääntynyt varsinkin vuoden 2006 jälkeen mm. toistuvien Naton ”Cold response” (kylmä vastatoimi) sotaharjoitusten muodossa. Cold response –harjoituksiin osallistuu useiden maiden maajoukkoja, maihinnousujoukkoja ja laivastoa.

Naton lisääntyvä vaikutus voi lisätä sotilaallisia riskejä ja sodan uhkaa Naton ja Natoon kuulumattomien maiden välillä. Arktisen alueen militarisointi viilentää alueen maiden välisiä suhteita ja heikentää kansainvälisten järjestöjen kuten Arktisen neuvoston ja Barentsin euroarktisen neuvoston toimintamahdollisuuksia.

Me pohjoisten maiden kommunistit esitämme vastalauseen Naton toiminnan laajenemiselle.Pyydämme kansanvälistä yhteisöä seuraamaan tarkkaavaisesti tilannetta ja ymmärtämään vallitseva todellinen tilanne. Turvallisuuden uhkana ei ole Venäjä, vaan Venäjää kaikista suunnista ympäröivä Nato.

 

Mainokset